Minulta on pyydetty blogin kirjoittamista työnantajan taholta, ja vaikka mieluusti kaivelenkin omaa napaani, olisi kahden blogin pitäminen ehkä vähän liioittelua.  Vastaisuudessa pohdintojani löytyykin  näin ollen useammin täältä: http://blogit.kaupunkiuutiset.com/ Tulkaa mukaan ja osallistukaa kommentein!

...onnistuisi tulemaan elokuisina nämä blogit. Vanha selain heiti tiedot tuonne tammikuu 1970-mestaan :P

Huomenna alkaa Agneksen koulu. Keikan peruunnuttua saimme viettää kaksistaan kivan vika lomapäivän. Ajoimme pyörällä keskustaan, kävimme ravintolassa lounaalla ja Tiimarissa heräteostelemassa kumeja ja kyniä. Siellä oli muitakin aika haikeanoloisia vanhempia, joita lapset osasivat lypsää varsin mallikkaasti. Minäkin olisin ostanut vaikka Ferrarin, jos tyttö olisi kekannut kysyä! Sitten vielä jätskeille, ja ajo takas kotiin askartelukaupan kautta. Hienosti jaksoi neiti ajaa 7,5 kilsan lenkin! Illalla teime koko perheellä kynttilöitä mehiläisvahalaatoista. Hieno päivä!

Sateista kotonaoloa on taas riittänyt. Johku on rakentanut vajaa takapihalle, ja minä olen kirjoittanut ja hengaillut tyttöjen kanssa. Muutama päivä sitten teimme urotekoja asunnontuunauksen hengessä, kun vaihdoimme makuuhuoneen ja työhuoneen paikat. Nyt on makkarissa ovi ja työhuonessa ikkuna, kaikkea kun ei voi saada :)

Tänään kävimme Minkiössä höyryfestivaaleilla. Tytöt saivat ihmetellä vaarin lokomobiilia ja muita höyrykoneita. Ajelimme myös höyryveturin kyydissä museorautatiellä ja osteskelimme perinnetuotteita, kuten ihania höyrymyllyllä jauhettuja kaurahiutalieta ja ruisjauhoja. Nautimme muikkutirriä ja kuulimme kiehtovan luennon hunajantuottamisesta. Hauska päivä, vaikka taas satoikin. Kotona tein tyttöjen kanssa festareilta (joka sana nyt ei kuitenkaan ihan kuvaa ehkä tilaisuuden henkeä...) ostamistani tykötarpeista mehiläisvahakynttilöitä. Ihana tuoksu ja kivaa puuhaa! Tuli ihan jouluinen olo.

Eilen oli ihan mahtavaa, kun pääsin ekaa kertaa mukaan Sairion maineikkaaseen kirjoittajapiiriin. Siellä tuotimme (erittäin) vapaan assosiaation menetelmällä tuoreita tekstejä annetuista sanoista. Naurua, kiljuntaa ja ahaa-elämyksiä. Loistava metodi!

Kirjoittamisen saralla kivoin uutinen vähään aikaan tuli toissapäivänä, kun erään kirjoituskilpailun jäljiltä soitettiin ja kysyttiin, saako tekstini laittaa mukaan elokuussa julkaistavaan antologiaan. No saako?!  Olin jo unohtanut koko kilpailun, kun aikaa on mennyt vuoden verran. Kiva homma! Sain myös männäviikolla ihanan kritiikin novelleistani tärkeältä taholta. Nyt vain rohkeasti uusienkin aiheiden pariin.

Vaikka heinäkuu on ollut varsin kehno kelien suhteen, niin on ollut monta kivaa iltaa ystävien seurassa. Olemme nähneet paljon sellaisia ystäviä, joiden kanssa on tullut oltua ihan liian vähän tekemisissä. Kesä on siitä mahtavaa aikaa, että voi paikkailla tällaisia tapahtuneita vääryyksiä.

Huomenna pitäisi aloittaa töiden tekeminen ihan kunnolla. Muuten tulee elokuun aikana vielä hemmeetinmoinen hoppu. Tuntuu vähän kankealta tuo asiakaman tuottaminen näin lomailun ja harrastelun jälkeen, mutta kyllä se sieltä taas lähtee, kun potkii pontevasti menemään.

Laitetaan tämän sillisalaattitekstin perään vielä sellainenkin kivuusjuttu, että olen aloittanut tytöille iltasatuna Saariston lapsia. Voi nostalgian määrää!

RAHANMENOA VOI ESTÄÄ

(Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, heinäkuussa 2007)

Valmistuin keväällä. Kymmenen vuoden ja kolmen tutkinnon opintoputki päättyi viimeinkin. Marssin tyytyväisin mielin pankkiin. Nyt alkaisi melko kolossaaliseksi kasvaneen opintolainan takaisin maksu.

Ystävällinen pankkivirkailija totesi, ettei onnistu. Anteeksi kuinka, rykäisin, kyseessähän on siis minun lainani. Siis opintolaina, jonka takaisinmaksu alkaa, kun opinnot päättyvät. Ja juuri niinhän tässä pääsi nyt käymään.

Ei. Virkailija totesi maksuohjelman käynnistyvän puolentoista vuoden kuluttua. Siis vaikka minä olisin tässä nyt, setelit ojossa ja maksuhaluisena? Kyllä, kyllä. Maisteri marssii nyt vain kotiin odottelemaan.

Virkailija otti ymmärtäväisen ilmeen. Teki selkoa typertyneelle. Katsos KELA:lta tieto valmistumisesta kulkee pankille noin vuodessa, ja siitä puolen vuoden aikana pankki laatii maksuohjelman. Että ei se nyt käy. Pankin tietoliikenneyhteyksien tila huolettaa minua. Reittihaku kertoo KELAn ja konttorin väliseksi matkaksi autolla 565 metriä. Taipaleen arvioidaan taittuvan kahdessa minuutissa. Jalan matkaa kertyy 237 metriä, menee neljään minuuttiin.

En luovuttanut helpolla. Halusin kuumeisesti alkaa päästä eroon rahoistani. Virkailija jaksoi vielä. Katsos, haluamme myös varmistua siitä, ettet aloita syksyllä uusia opintoja. Huomaavaista. Mutta riittäisiköhän se, että minä tässä, teidän silmienne alla, todistan aivan henkilökohtaisesti, että kyllä nyt on jo opiskeltu? Ei.

Melkein hellitin. Kun eivät halua rahojani, niin keksitään muuta käyttöä. Jäin kuitenkin miettimään syitä. Ensin, huonona hetkenä, ajattelin vitkastelun syyksi sitä reilua viittä sataa euroa, jonka lainani odotteluaikana olisi korkoina lihova. Mutta sitten tajusin, että kyse onkin ystävällisestä eleestä. Ei tarvitse vastavalmistuneen heti hötkyillä tyhmien rahajuttujen kanssa.

Olin kuitenkin röyhkeästi päättänyt maksaa lainaani. Kerta kaikkiaan tässä ja nyt. Lopulta pöyristyttävään vaatimukseeni taivuttiin. Olisi kaksi tapaa. Joko hankkiudun joka kuukausi henkilökohtaisesti pankkiin rahoineni, tai lähetän seikkaperäisen selonteon siitä, minkä summan miltä tililtä haluan mihin suoritukseen ohjata. Olin rohkealla tuulella. Sen voisi kai laittaa suoraveloitukseen, kun on sama suoritus puolentoista vuoden ajan?  Siis kerran kuussa, sama summa, samana päivänä,  kahdeksantoista kertaa peräkkäin? Ei.

Kun pankilla ja KELAlla on niin kovin jähmeä yhteistyö, niin ehdotan seuraavaa: valmistuneet lainanmaksuhaluiset hoitavat asiansa jalkapatikassa, ja siinä kävellessään allekirjoittavat sitovan dokumentin, käsi Raamatulla, verivalat ja kaikki, jossa lupaavat olla ottamatta vastaan uusia opiskelupaikkoja edes pahan painostuksen alaisina. Säästyy monta tuntia viestien näpyttelyä ja puolentoista vuoden byrokratia.

 

 

 

 

Hehee. Kurkkasin juuri tämän blogin tilastotietoja. Kävi ilmi, että tänne löytäneillä ihmisillä kaksi yleisintä hakusanaa ovat : "Ani" ja "lasiveranta" :P